Kirjat ovat olleet pienestä pitäen itselleni tärkein oppimisväline, johtuen ehkä siitä että pienenä minulle on luettu paljon. Lapsena radio ja televisio olivat myös merkityksellisiä. Radiosta soi jatkuvalla syötöllä Ultra Brata tai Tik Takia. Televisiosta katsottiin lastenohjelmat joiden mukaan lähdettiin kävelemään kouluun, iltaisin taas Salatut elämät ja sen jälkeen olikin iltapalaa.

Sain ensimmäisten joukossa kolmannella luokalla Nokian 3310-puhelimen. Muistan luokkakavereideni olleen kateellisia ja itse tunsin ylpeyttä siitä että sain soittaa vanhemmilleni koska halusin, lähettää tekstiviestejä ihastuksille ja pelata matopeliä. Ajattelen olleeni onnekas, että lapsuudessani puhelimilla ei vielä pystynyt tekemään paljoa, sillä silloin keskittyminen olisi kohdistunut liikaa puhelimeen, eikä esimerkiksi leikkeihin. Tietokone tuli perheeseeni ehkä kuudennella luokalla. Yläaste meni tietokoneella istuessa, silloin isoja sanoja olivat ii2, irc-galleria ja messenger. Etenkin messenger oli tärkeä yhteydenotto-väline ystävien kanssa. Siellä pystyi myös juttelemaan helposti ihastuksille. Näin jälkikäteen ajateltuna monet vietetyt tunnit tietokoneen ääressä olivat täysin hukkaan heitettyjä.

Lukio-aikoina tietokoneella alkoi tekemään jotain järkevääkin, kuten lukemaan uutisia. Tietokone oli itselleni ehdottomasti tärkein median muoto. Myös blogit ja facebook astuivat kuvioihin noina aikoina. Älypuhelimien aikana facebook on päivittäisessä selailussa, kuten ovat lukemattomat muutkin sovellukset. Puhelin on syrjäyttänyt itselläni tietokoneen käytön melko minimiin. On myös melko surullista ajatella miten paljon puhelinta tulee selattua, ja vielä ystävienkin seurassa.

Olen usein hämmästellyt nuorempia serkkujani ja muita lapsia, jotka käyttävät mitä tahansa tietokonetta ja muuta laitetta yhtä helposti kuin kääntävät kirjan sivua. Itselläni kun tuntuu tavallisen tietokoneen käyttäminenkin tarpeeksi haasteelliselta. Ehkä on siis ollut onni sekä epäonni syntyä 90-luvun alussa. Osaan ehkä arvostaa tavallisen kirjan lukemista enemmän kuin 2000-luvulla syntynyt lapsi, mutta yhteiskunnan muuttuessa yhä enemmän tietotekniikkaa painoittavammaksi joudun ponnistelemaan enemmän taitojeni kanssa.